fbpx

Haku

Taidetta vai tiedettä. Maisemamaalauksen geologiaa 14.10.2022 – 19.3.2023

Taidemuseo Kumu
Aikuiset: Taidemuseo Kumu
14 €
  • Perhelippu: Taidemuseo Kumu
    28 €
  • Alennuslippu: Taidemuseo Kumu
    9 €
  • Sponsorilippu: Viron taidemuseo
    20 €
August Matthias Hagen. Porfyyriseinämä Suursaaren majakan luona. 1835. Seepia, akvarelli, guassi. Tarton yliopiston kirjasto
Näyttelyt

Taidetta vai tiedettä. Maisemamaalauksen geologiaa

Paikka 3. kerroksen A-siipi, projektitilat 1

Maisemamaalauksen geologiaa on osa suurempaa Taidetta vai tiedettä -näyttelyä näyttelysalissa. Siinä tarkastellaan Viron muistiorganisaatioiden ja oppilaitosten kokoelmien tiedekuvia ja taiteen ja tieteen yhteyksiä. Tämä projektitilan näyttely käsittelee geologian ja maisemamaalauksen keskinäistä vaikutusta.

1700-luvun loppu oli monien nykyisen geologiaan kuuluvien tieteenalojen voittokulkua – mineraalien lajittelua tutkivan mineralogian ja Maan kehitystä laajemmin tutkineen geognosian. Piirustustaito oli molemmilla aloilla äärimmäisen tärkeä ja yhteistyö taiteilijoiden kanssa itsestään selvyys, sillä tietoja tutkimusmatkoilla löytyneistä kivilajeista, fossiileista ja pinnanmuodostumista pystyi parhaiten levittämään kuvina.

Vuoret kiinnostivat sekä tieteessä että taiteessa. Maantieteen teoriat olivat taiteilijoille tuttuja ja tärkeitä, eritoten saksalaisille romantikoille kuten Caspar David Friedrichille, Carl Gustav Carusille ja Tarton yliopiston piirustuksenopettajalle, baltiansaksalaiselle maisemamaalarille August Matthias Hagenille. Vuoristot eivät siis kiehtoneet taitelijoita pelkällä maalauksellisuudellaan, vaan niissä nähtiin Maan muodostumisen ja vesien muinainen kehto.

Geologian suosioon voi yhdistää varsin monta baltiansaksalaisessa taiteessa suosittua luontoaihetta. Kun katsoo Tarton yliopiston tutkijoiden töitä ja heidän kanssaan työskennelleiden taiteilijoiden taidetta, näkee, milloin Venäjän imperiumissa kiinnostuttiin Etelä-Suomen maastoista, graniitista ja muista kaivannaisista ja miksi aiemmin lähinnä Liivinmaan maalauksellista luontoa arvostaneet taiteilijat käänsivät katseensa kohti Pohjois-Viron rannikkoa. Siinä, missä Suomen luonto kiehtoi graniittikallioillaan, baltiansaksalaisen ja virolaisen identiteetin merkittäväksi symboliksi muodostuivat siirtolohkareet. Taiteen ja tieteen yhteistyön ansiosta niistä tuli ensimmäisiä suojeltaviksi esitettyjä luontokohteita.

Kuraattorit: Kadi Polli, Kristiina Tiideberg
Näyttelyn suunnittelu ja visuaalinen identiteetti: Jaanus Samma
Tekstit: Mare Isakar, Linda Kaljundi, Krister Kruusmaa, Kadi Polli, Kristiina Tiideberg, Epi Tohvri
Koordinaattori: Magdaleena Maasik

Kiitämme: Viron historiallinen museo, Viron luonnontutkijoiden seura, Tallinnan yliopiston akateeminen kirjasto, Tarton taidemuseo, Tarton yliopiston kirjasto, Tarton yliopiston luontomuseo, yksityiskokoelmat, Mare Isakar, Ulje Natus, Seidi Raid, Moonika Teemus