Takaisin kalenteriin

Sots-art ja muoti. Konseptualistisia vaatteita Itä-Euroopasta

Sots-art ja muoti. Konseptualistisia vaatteita Itä-Euroopasta

Aika: 15.03.19–04.08.19  10:00–18:00
Paikka: Kumun näyttelysalit

Voiko neuvostoaika toimia innoituksena taiteelle ja muotitaiteelle? Voiko rautaisen esiripun laskeutumisen jälkeen syntyneellä Itä-Euroopalla olla oma postsovjeettinen eleganssinsa? Sots art ja muoti -näyttelyssä saatetaan yhteen kaksi tältä alueelta alkunsa saanutta omaperäistä taidesuuntausta, jotka ovat saaneet osakseen paljon kansainvälistä huomiota: 1970–1980-lukujen sots art kuvataiteessa sekä 2010-luvun postsovjeettinen estetiikka muotitaiteessa. Molempien suuntauksien lähtökohtana on paikallinen historia, sen symbolinen ja aineellinen perintö, olipa se sitten viisisakarainen tähti, kukalliset työtakit tai Berliinin muuri.

1970-luvun alun Moskovassa syntynyt sots art ryhtyi ensimmäisenä epävirallisen taiteen historiassa ammentamaan aiheita halveksitusta neuvostoliittolaisesta visuaalisesta kulttuurista. Se käytti taideteoksissa symboleita, esineitä ja materiaaleja neuvostoaikaisesta arkielämästä. 1970-luvun puolivälissä oli kuitenkin käynyt selväksi, että leikkisälle sots artille ei ole paikkaa Neuvostoliiton taide-elämässä. Muodin mekassa New Yorkissa, johon suurin osa sots art -taiteilijoista oli 1980-luvulle tultaessa siirtynyt, sots art -muodin merkittävimmäksi kanavaksi muodostui Komar ja Melamid -duon konseptualistinen tilauskatalogiprojekti Super Objects – Super Comfort for Super People (1977).

2010-luvulla Itä-Euroopassa on jälleen noussut esiin joukko nuoria muotitaitelijoita, jotka ammentavat innoituksensa oman maansa sosialistisesta menneisyydestä ja joiden tyyli tunnetaan maailman muotiestradeilla postsovjeettisena estetiikkana. Kiovassa työskentelevä Julia Jefimtšuk, Tallinnassa asuva Marit Ilison, Berliinissä toimiva Sonja Lititševskaja sekä Moskovasta kotoisin olevat Nina Neretina ja Donis Pouppis ovat kaikki luoneet mallistoja, joissa heidän lähtömaansa sosialistisesta menneisyydestä on tehty runsas inspiraation lähde, joka kertoo siitä miten itäeurooppalainen kulttuuri tulee toimeen vaikean, usein traumaattiselta tuntuvan lähimenneisyytensä kanssa.

Näyttelyssä edustettuina olevat taiteilijat: Katya Filippova, Marit Ilison, Julia Jefimtšuk, Komar ja Melamid, Leonhard Lapin, Sonja Lititševskaja, Nina Neretina, Gosha Ostretsov, Svetlana Petrova ja Eksperimentaalse Modeleerimise Laboratoorium, Donis Pouppis, Saima Priks, Raul Rajangu ja Andres Tolts

Näyttelyssä esillä olevat teokset ovat peräisin yksityiskokoelmista Moskovasta, Tallinnasta, Kiovasta ja Berliinistä sekä Viron historiallisesta museosta, Viron taidemuseosta, Viron taiteilijaliiton kokoelmasta, Mart Erikin kokoelmasta ja Winterthurin valokuvamuseosta.

Kuraattori: Liisa Kaljula
Näyttelyarkkitehdit: Raul Kalvo ja Helen Oja
Graafinen suunnittelija: Tuuli Aule
Tunnuskuva ja video: Hooligan Hamlet

Marit Ilison. Työtakki. 2018. Taiteilijan luvalla. Valokuva: Hooligan Hamlet