Janis Rozentāls. Elämäntanssi
”Innostunut ja innostava Rozentāls oli ensimmäinen, joka herätti Latvian kansassa kiinnostuksen kuvataiteeseen. Sen vuoksi hän oli Latvian kansan ensirakkaus ja pysyy sellaisena ikuisesti.”
Romans Suta, taiteilija ja taideteoreetikko
Janis Rozentāls (1866–1916) oli 1800- ja 1900-luvun vaihteen suosituin ja monipuolisin latvialainen taiteilija, jonka taide arkisista kansanelämän kuvauksista symbolistisiin visioihin tuodaan ensi kertaa virolaisen katsojan eteen suuressa katsausnäyttelyssä, jossa ajan henki sulautuu taiteilijan elämäntanssiin. Näyttely toteutetaan yhdessä Latvian kansallisen taidemuseon kanssa taiteilijan syntymän 155-vuotisjuhlan kunniaksi.
Kotimaassaan Rozentālsia pidetään aikansa vaikutusvaltaisimpana kulttuurihenkilönä, joka sekä taiteessaan että taideteoreettisissa ja -kriittisissä kirjoituksissaan toi Latvian ja Baltian maiden alueen taidekentälle Länsi-Euroopan uusimmat taidesuuntaukset – impressionismin, jugendin ja symbolismin. Uusille tuulille avoimena taiteilijana hän pyrki aina yhdistämään teoksissaan kansallisen heräämisen ihanteet eurooppalaisiin muotivirtauksiin.
Rozentāls oli poikkeuksellinen taitelija, joka auttoi nostamaan Latvian kuvataiteen samalle tasolle Euroopan merkittävien keskusten taiteen kanssa. Hän teki hyvin erilaisiin genreihin kuuluvia teoksia arkielämän kuvauksista, muotokuvista ja maisemamaalauksista aina sakraalimaalauksiin sekä latvialaisen folkloren ja kansainvälisen symbolismin innoittamaan fantasiaan. Hänen monipuolinen perintönsä sisältää lisäksi grafiikkaa, käyttötaidetta ja upeita valokuvia. Rozentālsin itsensä mukaan luomisen ilo oli yksi taiteellisen toiminnan kohokohtia, ja tämä ilo välittyy koko hänen taiteestaan.
Janis Rozentāls syntyi Saldusissa Kuurinmaalla kyläsepän perheeseen. Lahjakkaana ja määrätietoisena nuorukaisena hän pääsi opiskelemaan Pietarin Keisarilliseen taideakatemiaan ja sai taitelijan koulutuksen. Opiskeluaikana hän toimi aktiivisesti latvialaisia opiskelijoita yhdistävässä Rūķis-taideryhmittymässä (suom. Tonttu). Siihen kuului muitakin Latvian taide-elämän myöhempiä merkkihenkilöitä kuten Vilhelms Purvītis, Johann Walter ja Rihards Zariņš. Rozentāls astui ensimmäisen kerran kotiyleisön eteen vuonna 1896 Riiassa pidetyssä ensimmäisessä latvialaisen taiteen näyttelyssä. Näyttelyssä esillä olleella diplomityöllään Kirkkokansaa (Jumalanpalveluksen jälkeen) (1894) hän valloitti heti koko Latvian kansan sydämen. Vuonna 1901 Rozentāls muutti Riikaan, jossa hänestä tuli tärkeimpiä paikallisen kulttuurielämän kehittäjiä ja koko Itämeren alueen taidekentän modernisoijia. Riiassa Rozentāls tapasi myös tulevan puolisonsa, suomalaisen laulajattaren Elli Forssellin ja solmi tiiviit suhteet Suomeen ja suomalaiseen taide-elämään.
Galleria
Kuraattori: Aija Brasliņa (Latvian kansallinen taidemuseo)
Konsultti: Liis Pählapuu
Näyttelyarkkitehtuuri: Mari Kurismaa
Graafinen suunnittelu: Tuuli Aule
Koordinaattorit: Inga Jaagus, Ieva Kalnača (Latvian kansallinen taidemuseo)
Galleria
