Ulkovirolainen valokuva

8.10.–19.12.2010
Taidemuseo Kumun 4. kerroksen B-salissa

 

Kumussa näyttely ”Ulkovirolainen valokuva” esittelee Euroopassa ja Amerikassa toisen maailmansodan jälkeen maanpaossa toimineiden virolaisten valokuvaajien tuotantoa ja kulttuurihistoriallista aineistoa ulkovirolaisista valokuva-arkistoista.

v2liseesti-foto-1

Näyttely Kumun 4. kerroksen B-siivessä perustuu kaksi vuotta kestäneeseen arkistotutkimukseen, jossa keskityttiin ulkovirolaisten ammattivalokuvaajien ja heidän toimintasuuntiensa selvittämiseen. Tutkimuksen kuluessa meillä tuttujen nimien kuten Karl Hintzerin, Eric Sooveren, Priit Vesilindin ja Alar Kivilon rinnalle tuli uusia, asuinmaassaan usein ammattivalokuvaajina toimineita, mutta täällä tuntemattomia nimiä: Olavi Maru, Vello Muikma, Salme Parming, Rein Välme ja Olav Heinmets. Heidän lisäkseen esitellään aineistoa ulkovirolaisista valokuva-arkistoista – enimmäkseen ulkovirolaisen sanomalehden Teatajan sekä Ruotsinvirolaisten arkiston valokuvakokoelmasta – josta suuri osa on tuntemattomien tekijöiden tekemää.

v2liseesti-foto-2

Sodanjälkeisessä Neuvosto-Virossa oli tuskin ainuttakaan perhettä, joka ei olisi saanut ulkomaille paenneilta sukulaisilta kirjoja ja valokuvia, jotka muokkasivat kotiin jääneiden käsitystä rautaesiripun takaisesta maailmasta. Puoli vuosisataa yhteydenpitovälineenä toimineella ulkovirolaisella valokuvalla on vahva ja omaleimainen identiteetti valokuvataiteen ilmiönä, ja samalla monet valokuvaajina toimineet virolaiset saavuttivat huomattavia ammatillisia tuloksia ja tunnustuksia.

v2liseesti-foto-3

Neuvostovaltaa länteen paennut yhteisö käsitteli kulttuuria kahdesta vastakkaisesta näkökulmasta, jotka näkyvät hyvin selvästi myös valokuvasta: toisaalta muuttumaton paikallinen, kansallinen ja ajaton kulttuuri, toisaalta kansainväliset yhteydet toisiin kulttuureihin. Uudet kulttuurikontaktit luovat pohjan eteenpäin vievälle kehitykselle, ja näyttely ilmentää, millaisen valtavan hyppäyksen valokuvan kehitys koki ulkomaille siirtyneiden virolaisten käsittelyssä. Valokuvaa käytettiin maanpaossa alun alkaen etnografisiin ja arkistollisiin tarkoitusperiin, sillä ikuistettiin pakenemiseen ja leirielämään liittyviä tapahtumia. Lännessä tutustuttiin täysin toisenlaiseen valokuvaperinteeseen, joka kuului kehittyneen tietoyhteiskunnan ilmiöihin ja teki valokuvasta jo toisen maailmansodan aikana tehokkaan tiedotuskanavan. Lännessä oppinsa valokuvauksessa saaneista virolaisista sukeutui ammattilaisia, ja monet heistä esittelevät näyttelyssä lännen merkittävimpiä sodanjälkeisiä valokuvaussuuntauksia.

v2liseesti-foto-4

Näyttely käsittelee mm. Virosta lähtöä, pakolaisleirejä, uuden kotimaan löytämistä ja sopeutumista, onnistunutta integroitumista lännen elämään. Eric Sooveren valokuvat kuvaavat elämää pakolaisleirillä Saksassa ja uuden kodin perustamista Yhdysvaltoihin. Yhdysvaltain ilmavoimien ilmavalokuvaajaksi kouluttaman Olav Marun valokuvaperintö on Virossa täysin tuntematon. Se tuo esiin kylmälle sodalle tyypillisen vakoiluteeman ja kuvia sodanjälkeisestä Euroopasta. Kanadalainen mainoskuvaaja Vello Muikma esittelee amerikkalaista mainostyyliä ja on toisaalta tehnyt hyvin tasokkaita muotokuvia ulkovirolaisista kulttuurihenkilöistä. Ruotsinvirolaisten arkiston valokuvakokoelmasta puolestaan on peräisin kokoelma merkittävimpien virolaiskirjailijoiden ja -taiteilijoiden muotokuvia, joista useat ovat ensi kertaa esillä Virossa.

v2liseesti-foto-5

Näyttelystä saa hyvä käsityksen kylmän sodan vastakkaisilla rintamilla sijainneista yhteiskunnista, samoin kuin idän ja lännen välisen kanssakäymisen monimutkaisuudesta ja törmäysalttiista luonteesta. Oman teemansa muodostavat ulkovirolaisten valokuvaajien Viro-aiheiset tulkinnat, jotka avoimesti paljastavat neuvostoelämän varjopuolia ja jännittyneitä suhteita valtaapitäviin. Priit Vesilind on laajemmin tunnettu National Geographic -aikakauslehden kautta, mutta hänen Itä-Eurooppaa käsittelevät valokuvansa ovat Virossa tuntemattomia. Ruotsiin paenneen Rein Välmen vuoden 1973 lokakuun vallankumousparaatia Tallinnassa kuvaavan reportaasin Moderna Museet hankki kokoelmiinsa edustamaan selkeästi poliittista valokuvaa. Välmen merkittävän valokuvasarjan hankki kokoelmiensa täydennykseksi myös Viron taidemuseo vuonna 2010. Filmikuvaaja Alar Kivilolta on näyttelyssä kiinnostava, Neuvosto-Viroa kuvaavia ja Hollywoodin toisenlaista ilmapiiriä esitteleviä teoksia.

Näyttelyn kuraattorit: Eha Komissarov, Ellu Maar

Näyttelyn visuaalinen suunnittelija: Liina Siib

Näyttelyn yhteydessä Viron taidemuseon kustantamo julkaisee runsaasti valokuvamateriaalia sisältävän näyttelyluettelon, jossa ulkovirolaisen valokuvan eri ilmenemismuotoja käsittelevät Dorothee Goeze, Peeter Linnap, Eha Komissarov ja Ellu Maar. Julkaisun graafinen suunnittelu on Jaanus Samman.

Näyttely suljetaan 19. joulukuuta 2010.