Modernismin aikakauden klassikot. Jaan Koort
3. kerros, B-siipi
Perjantaina 25. tammikuuta taidemuseo Kumussa avautuu yhden virolaisen modernismin ensimmäisen sukupolven valovoimaisimman edustajan, Jaan Koortin, tuotantoa käsittelevä näyttely. Esillä on lähinnä figuuri- ja muotokuvataiteilijana toimineen Koortin maalauksia, veistoksia, keramiikkaa sekä runsas valikoima piirustuksia. Näyttelyn esittelemiseksi on tehty sanomalehti, ja siihen liittyy myös keramiikkakursseja, tilaisuuksia koululaisille ja erityisohjelmaa näkövammaisille.
“Näyttely tutustuttaa suureen virolaiseen taiteilijaan, joka synnytti kulttuurissamme jotain hyvin tärkeää aikana ja tilanteessa, jossa kansallinen älymystö oli vasta muovautumassa”, toteaa näyttelyn kuraattori Juta Kivimäe. “Jaan Koortin tuotanto, joka on lähihistorian myllerryksessä joutunut eri kokoelmiin, ansaitsee aika-ajoin tulla kootuksi suurempaan näyttelyyn. Korkeaa muotokulttuuria edustavat poikkeuksellisen kauniit teokset puhuttelevat laajaa yleisöä.”
Näyttelyyn on koottu Jaan Koortin (1883–1935) teoksia hänen eri kausiltaan. Esillä on yleisesti tunnettuja helmiä, esim. pronssiin valettu Metsäkauris (1929), kansallisromanttisia puu- ja graniittimuotokuvia, useita puolison ja lasten muotokuvia sekä muita eri materiaaleissa toistuvia onnistuneita aiheita. Näyttely esittelee myös Koortin maisemia Pariisin laitakaupungeista ja cézannemaisia asetelmia, jotka ovat erottamaton osa varhaista virolaista modernismia.
Jaan Koort hallitsi monia kuvanveistomateriaaleja, hän toi virolaiseen kuvanveistoon vaikeasti käsiteltävän basaltin ja graniitin, mutta teki veistoksia myös hiekkakivestä, marmorista ja eri puulajeista.
“Hänen muotoratkaisunsa ja materiaalin käsittelynsä olivat lähes täydellisiä”, lisää Juta Kivimäe. “Voi sanoa, että Koortista kehkeytyi taiteilija Pariisissa, jossa hän viipyi kauemmin kuin yksikään toinen virolaistaitelija – kymmenen vuotta.”
Monipuolisesti lahjakkaana ja avarakatseisena henkilönä Jaan Koort osallistui innokkaasti virolaiseen näyttelyelämään ja kirjoitti lehtiin taidetta ja taidepolitiikkaa käsitteleviä kirjoituksia. Kansallisessa taidehistoriassa hän kuitenkin kuuluu ennen kaikkea merkittävimpiin kuvanveistäjiin, jonka tuotanto merkitsi murrosta siihen saakka akatemistisessa virolaisessa kuvanveistossa.
Opinnot veivät Pupastveren kylässä Tartumaalla syntyneen maalaispojan vuosiksi 1902–1905 Pietariin Stieglitzin taideteollisuuskouluun, osallistuminen vallankumoustapahtumiin puolestaan kymmeneksi vuodeksi muovautumaan Pariisin taide-elämään (1905–1915). Vuodesta 1908 Koort esitteli töitään nimekkäissä pariisilaisgallerioissa kuten Salon de Société Nationale des Beaux-Arts ja Salon d’Automne. Koort esiintyi myös Salon des Indépendantsissa venäläisten taiteilijoiden näyttelyssä sekä ensimmäisissä virolaisten taiteilijoiden näyttelyissä kotimaalla.
Pariisissa taiteilija solmi yhteyksiä venäläisiin taiteilijoihin ja älymystöön, minkä vuoksi hän pystyi osallistumaan Moskovan taide-elämään vuosina 1915–1916 ja aloittamaan taiteilijana Gželin keramiikkatehtaassa 1934. Jaan Koortin teoksia hankittiin hänen elinaikanaan mm. valtiolliseen Tretjakovin galleriaan Moskovassa, keräilijä I. Morozovin kokoelmaan, Puškinin taidemuseoon Moskovassa, Riian taidemuseoon, Ateneumiin ja Luxemburgin museoon.
Taidemuseo Kumu kiittää Viron kulttuurirahastoa, Tarton taidemuseota, Viron design- ja taideteollisuusmuseota, Viron taidemuseota, Jaan Koortin perikuntaa ja kaikkia, jotka ovat antaneet kokoelmiinsa kuuluvia Jaan Koortin töitä näyttelyyn.
Näyttelyarkkitehti on Villu Plink.
Näyttely “Modernismin aikakauden klassikot. Jaan Koort” on esillä taidemuseo Kumussa 28.4.2013 saakka.