Läpi silmiesi mustien syövereiden
Location: 2nd floor, Great Hall
1960-luvun jälkipuoliskolta nousee esiin huomattava määrä naistaiteilijoita, jotka ovat monella tavalla uudistaneet myöhäisen neuvostoajan grafiikkaa. Näyttely tuo yhteen Concordia Klarin (1938–2004), Silvi Liivan (1941), Marju Mutsun (1941–1980), Naima Neidren (1943), Kaisa Puustakin (1945), Marje Taskan (1955), Vive Tollin (1928–2020), Aili Vintin (1941), Mare Vintin(1942–2020) ja Marje Üksinen (1945) taidetta 1960–1980-luvulta.
Toisaalta näiden taiteilijoiden taide on avaimenreikä, jonka kautta avautuu neuvostoajan grafiikan ominaislaatu, toisaalta heidän teoksensa ja niissä käsitellyt aiheet asettuvat luontevasti tämän päivän taidekuvaan.
Taideteokset
Galleria
Näissä joissain tapauksissa minimalistisista, toisaalta räjähtävistä ja rehevistä kuvamaailmoista heijastuu taiteilijoiden monipuolinen suhde sen ajan ympäristöihin ja olemisen tapoihin. Tarkasteltavien taiteilijoiden erilaisia lähtökohtia yhdistävä avainsana on hybridisyys. Yhdistelemällä keinotekoisia ja luonnollisia elementtejä ja asettamalla ilmiöitä, materiaaleja, tarinoita, kappaleita, myyttejä ja tiloja keskenään vapaaseen dialogiin taiteilijat luovat uusia yhdyskuntia. Hybridisyyden ymmärrämmekin tässä kuvaelementtien välille luotuna suhteena, joka on avoin, vailla hierarkiaa, empaattinen, joustava, ei-binäärinen ja tarkkaavainen, mutta tuo toisaalta esiin eri ilmiöiden monimuotoisuutta. Raja tai sitä kuvaava graafinen viiva on näissä teoksissa usein viitteellinen, huokoinen, suhteellinen ja avara mahdollisuus. Näyttää siltä, että graafikoiden tavoitteena ei ole ollut saada kuvamaailmoissa aikaan repiviä konflikteja. Päinvastoin – he ovat säätäneet ympäröivää maailmaa ja todellisuutta niin, että se ei murenisi tai hajoaisi keskenään vastakohtaisiksi osasiksi, vaan loisi eri elementtien yhteenliittymisen kautta uutta synergiaa. Tämä lähestymistapa tuntuu tarjoavan jotain olennaista, jolla päästä eteenpäin myös tässä kriisien koettelemassa nykyajassa.
Galleria
Näyttely on kuvitteellisesti jaettu eri osioihin. Tilan läpi kulkiessa avautuu ihmisen ja luonnon suhde, erilaiset kehokäsitykset, yhteiskunnan ihmiselle antamat, mutta myös itse omaksutut roolit, suhde perinteeseen ja folkloreen, ihmisen vaikutus ympäristöön ja ympäristön palaute, arkirealismin poeettisuus, olemassaolon tummat värähtelyt, naisena elämisen, äitiyden ja vanhenemisen moninaiset kokemukset. Merkittävä avainsana on yhteisöllisyys, jota eri lähtökohtien ja käsittelytapojen välille luotu moniääninen keskustelu myös heijastaa.
Ehkä naisgraafikoiden rikas perintö, johon on sisäänkirjoitettu oman ympäristön huomioon ottaminen, naisena olemisen eri ulottuvuudet, läheisyyden, huolenpidon ja intiimiyden arvostaminen ja nähtäväksi tekeminen, ystävyys ja muut yhteiskunnalliset ja inhimilliset teemat, tarjoaa omalta osaltaan tässä ajassa jaksamiseen ja vaihtoehtojen löytämiseen tarvittavia virikkeitä ja kiinnekohtia.
Näyttelyssä esiintyvien taiteilijoiden ja heidän teostensa kanssa on kutsuttu performanssin keinoin keskustelemaan esittävät taiteilijat Jette Loona Hermanis, Kaja Kann ja Keithy Kuuspu.
Kuraattorit: Maria Arusoo, Eha Komissarov, Eda Tuulberg
Näyttelyn suunnittelu: Edith Karlson, Maria Luiga
Graafinen suunnittelu: Brit Pavelson
Koordinaattori: Magdaleena Maasik
Näyttelyn järjestäjä: Tõnis Medri
Näyttelyn työryhmä: Richard Adang, Darja Andrejeva, Kaarel Eelma, Kaja Kährik, Margit Pajupuu, Renita Raudsepp, Brigita Reinert, Tiiu Saadoja, Kaidi Saavan, Agathe Marie Sarap, Mati Schönberg, Laura Tahk, Elnara Taidre, Anne Untera, Uve Untera, Madli Valk
Kiitämme:
Nykytaiteen Viron keskus, Narvan museo, Tarton taidemuseo, yksityiset kokoelmat
Kaarel Eelma, Taru Elfving, Eero Epner, Katrin Kivimaa, Krista Kodres, Erik Liiv, Silvi Liiva, Naima Neidre, Heigo Pikkas, Kaisa Puustak, Nikolai Põldroos, Koit Randmäe, Elo-Hanna Seljamaa, Kadi Soosalu, Marje Taska, Aleksander Tsapov, Maria-Kristiina Ulas, Aili Vint, Marje Üksine
