Kadotetun tilan kaipuu. Sirja-Liisa Eelma
Sirja-Liisa Eelma (1973) on minimalismin keinoin työskentelevä konseptualistinen taidemaala-ri, jonka tuotannon kantavia teemoja ovat tyhjyys ja hiljaisuus sekä näkyvän ja näkymättömän suhde. Hänen taiteelleen on ominaista meditatiivisuus ja herkkyys, ja hänen teoksensa luovat katsojalle tilan lepohetkeen ja sisäiseen tutkisteluun. Eelmaa kiehtoo tilan poetiikka, ja hänen maalauksensa ja installaationsa ovat usein paikkasidonnaisia, niiden taustalla on hahmon nä-ennäisen toiston periaate sekä vivahteiden ja motiivien leikki. Taiteilijan värienkäsittely on herkkää, harkittua ja vivahteikasta, enimmäkseen pastellisävyistä. Eelman maalauksista huo-kuu usein pyhää seesteisyyttä, transsendenssiä ja eräänlaista kadotetun paratiisin kaipuuta.
Galleria
Eelmaa kiehtoo tila, joka ei ole vielä täyttynyt merkityksistä, tila, joka on ollut olemassa ennen meitä. Hänen tuotannossaan on viitteitä eri aikakausiin, arkkitehtuurityyleihin ja interiööreihin, mutta hän ei taiteilijana kuitenkaan pyri olemaan uskollinen historialle. Alkusysäyksenä Kado-tetun tilan kaipuu -näyttelylle on ollut biedermeier-tyylisistä interiööreistä kumpuava hiljai-suuden ja ajattomuuden tunne sekä piilotetun ja näkyvän tilan mahdolliset merkitykset ja kes-kinäiset sidokset.
Eelmaa on inspiroinut Kumun perusnäyttelyyn kuuluva Carl Sigismund Waltherin maalaus Bluhmin talon sisustus Tallinnassa (1841), joka kuvaa Tallinnan kaupunginlääkärin Hermann Bluhmin vaimoa kuolinvuoteella tyttären ja kasvattityttären ympäröimänä. Tämä harvinaislaa-tuinen baltiansaksalainen maalaus kuvaa historiallisella tarkkuudella tiettyä perhettä ja heille kuulunutta taloa Tallinnassa. Eelmalle teoksessa on ennen kaikkea tiettyä ajattomuutta, meta-fyysistä ulottuvuutta ja selittämätöntä hiljaisuuden tunnetta – häntä kiehtoo se, miten Walther on kuvannut kohtauksen. Taiteilija on tehnyt perusteellista tutkimusta ja kuva-analyysiä, käy-nyt kahdessa samassa talossa (Pikk 57) sijaitsevassa asunnossa ja ikuistanut havaintojaan.
Kumun näyttelyn kontekstissa taiteilija on löytänyt suhteen Waltherin maalauksessa kuvat-tuun tilaan ja tunnelmaan sekä interiöörin yksityiskohtiin samoin kuin elementteihin kuvattu-jen hahmojen vaatetuksessa. Näyttelyssä on taiteilijan uusien maalausten lisäksi myös luon-noksia ja piirustuksia, valokuvia edellä mainituista käynneistä, taiteilijan ensimmäisiä koske-tuksia syanotypiaan sekä tietysti Waltherin maalaama teos. Viittaamalla hahmon avoimiin merkityksiin ja mahdollisiin ajan rajat ylittäviin yhteyksiin ihmisten ja tilojen välillä Eelma tuo näyttelyllään keskiöön historiallisen maalauksen aluksi huomaamattomat yksityiskohdat ja ryhtyy ainutlaatuisella maalauskielellään konseptuaaliseen vuoropuheluun niiden kanssa.
Näyttely on osa perusnäyttelyä “Identiteettimaisemat. Viron taide 1700–1945.“
Tiimi
Kuraattori: Brigita Reinert
Näyttelyarkkitehti: Kaarel Eelma
Graafinen suunnittelu: Tuuli Aule
Äänisuunnittelu: Lauri Lest
Näyttelyn työryhmä: Richard Adang, Andres Amos, Darja Jefimova, Tõnis Jürgens, Mari Kangur, Ketlin Käpp, Maria Lota Lumiste, Kaidi Saavan, Stanislav Stepaško, Laura Tahk, Madli Valk