Nyt

Itsensä luominen. Emansipoituva nainen Viron ja Suomen taiteessa
06.12.19–26.04.20
Se on tähän mennessä suurin virolaisten naistaiteilijoiden tuotantoa esittävä näyttely, joka tuo päivänvaloon runsaasti vähän tunnettuja töitä ja asettaa ne vuoropuheluun suomalaisten naistaiteilijoiden töiden kanssa. Näyttely on syntynyt yhteistyössä Ateneumin taidemuseon kanssa.
Viron taidemuseon 100. toimintavuonna Kumu keskittyy naistaiteilijoihin. Itsensä luominen -näyttelyssä pääpaino on muutoksissa, joita tapahtui 1800-luvun naisten yhteiskunnallisessa asemassa ja heidän käsityksessään itsestään ja jotka heijastuvat sekä naistaiteilijoiden toimintaan että tapoihin kuvata heitä. Esillä on mm. Julie Hagen Schwarzin, Sally von Kügelgenin, Karin Lutsin, Natalie Mein, Lydia Mein, Aino Bachin, Olga Terrin, Maria Wiikin, Helene Schjerfbeckin, Sigrid Schaumanin, Elga Sesemannin, Ellen Thesleffin, Tove Janssonin ja Tuulikki Pietilän teoksia.

Silvia Jõgever ja Kadi Estland
1.11.2019–8.3.2020
Näyttely käsittelee ajankohtaisia naiskysymyksiä yhdistelemällä kahta eri sukupolvea edustavan taiteilijan tuotantoa. Absurdin ja empatian piiriin kuuluvilla avainsanoilla tarkastellaan naista toisaalta yhteiskunnallisten voimien, toisaalta synkkien tosielämän tarinoiden valossa.
Kuraattori: Eda Tuulberg.

Sisään vaan, ovi on auki! Edith Karlson, Mary Reid Kelley, Eva Mustonen
11.10.2019–29.3.2020
Näyttely tuo yhteen kolme taiteilijaa, joiden taiteessa yhtä tärkeällä sijalla ovat taideteoksen aineellisuus ja tarinoiden kertominen.
Kuraattori: Triin Tulgiste.

Valloittajan katse. Lisa Reihanan In Pursuit of Venus
20.9.2019–26.1.2020
Näyttelyn keskiössä on Lisa Reihanan vaikuttava videoteos In Pursuit of Venus ja 1800-luvun kuvasto sekä sen kolonialistinen asenne siirtomaiden luontoon ja väestöön.
Kuraattorit: Kadi Polli, Eha Komissarov.

Pysyvät näyttelyt: Aarreaitta
Virolainen taide 1700-luvun alusta toisen maailmansodan loppuun
Pysyvän näyttelyn tilat kolmannessa kerroksessa täyttyvät varhaisemmista virolaisen taiteen klassikoista 1700-luvun alusta toisen maailmansodan loppuun. Liikuttaessa teemasta toiseen – tuntemattoman baltiansaksalaisen muotokuvamaalarin teoksesta Johann Köleriin, Kristjan Raudiin ja Konrad Mägiin ja Virolaisten Taiteilijoiden Ryhmästä Pallaksen koulukuntaan – virolaisen taiteen historian taustalta avautuvat myös koko Euroopalle tyypilliset kulttuuriprosessit.

Pysyvät näyttelyt: Konflikteja ja mukautumista. Neuvostoajan virolainen taide (1940–1991)
Virolainen taide toisesta maailmansodasta uudelleen itsenäistymiseen
Uusi perusnäyttely keskittyy taiteen ja sen ympäristön mutkikkaisiin suhteisiin. Siinä nostetaan esiin yhden aikakauden eri puolet ja taiteen muuttuvat roolit, joihin kuuluu niin ympäröivän elämän kuvaaminen ja vastarinta kuin myös vaihtoehtoisten todellisuuksien luominen.