Nyt

Sots-art ja muoti. Konseptualistisia vaatteita Itä-Euroopasta
15.3.–4.8.2019
Sots-art syntyi 1970-luvun alussa Moskovassa, ja ensimmäistä kertaa epävirallisen taiteen historiassa aiheita ammennettiin Neuvostoliiton visuaalisesta kulttuurista. Näyttely tarkastelee ironisen neuvostotyylin kukoistusta Itä-Euroopan muotitaiteessa.
Kuraattori: Liisa Kaljula.

Gordon Matta-Clark: anarkitehti. Anu Vahtra: irrottamalla eheäksi
22.2.–8.6.2019
Gordon Matta-Clark yhdysvaltalainen konseptualistinen taiteilija, joka muutti rajusti käsitystä arkkitehtuurista. Anu Vahtran projekti Kumun pihassa on saanut innoitusta Matta-Clarkin toiminnasta.
Kuraattorit: Sergio Bessa (Bronxin taidemuseo), Jessamyn Fiore (Estate of Gordon Matta-Clark), Anu Allas.

Agathe Veeber
19.12.2018–12.5.2019
Näyttelyn keskiössä on taidekoulu Pallaksesta graafikkona valmistuneen ja toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvaltoihin siirtyneen Agathe Veeberin myöhäiskauden tuotanto. Arkistoaineisto auttaa ymmärtämään maanpaossa olemisen vaikeuksia ja haasteita.
Kuraattori: Anne Untera

Salaiset kansiot [1990-luvun kortisto]
2.11.2018–14.4.2019
Näyttely lähestyy Viron 1990-luvun taidehistoriaa tutkivasta näkökulmasta, luo katseen vähemmän tunnettuihin ja huomiotta jääneisiin näkökohtiin.

Konrad Mägi
24.08.2018–24.03.2019
Viron merkittävimpiin kuuluvan taiteilijan teoksissa luonto on kuvattu mystisenä paikkana. Hän syntetisoi 1900-luvun alun taidevirtauksia hyvin omaperäisellä tavalla.

Pysyvät näyttelyt: Aarreaitta
Virolainen taide 1700-luvun alusta toisen maailmansodan loppuun
Pysyvän näyttelyn tilat kolmannessa kerroksessa täyttyvät varhaisemmista virolaisen taiteen klassikoista 1700-luvun alusta toisen maailmansodan loppuun. Liikuttaessa teemasta toiseen – tuntemattoman baltiansaksalaisen muotokuvamaalarin teoksesta Johann Köleriin, Kristjan Raudiin ja Konrad Mägiin ja Virolaisten Taiteilijoiden Ryhmästä Pallaksen koulukuntaan – virolaisen taiteen historian taustalta avautuvat myös koko Euroopalle tyypilliset kulttuuriprosessit.

Pysyvät näyttelyt: Konflikteja ja mukautumista. Neuvostoajan virolainen taide (1940–1991)
Virolainen taide toisesta maailmansodasta uudelleen itsenäistymiseen
Uusi perusnäyttely keskittyy taiteen ja sen ympäristön mutkikkaisiin suhteisiin. Siinä nostetaan esiin yhden aikakauden eri puolet ja taiteen muuttuvat roolit, joihin kuuluu niin ympäröivän elämän kuvaaminen ja vastarinta kuin myös vaihtoehtoisten todellisuuksien luominen.