3. kerros, B-siipi
Viron taiteessa 1920–1930-luvulla varteenotettavaksi nousseen ja varsinkin 1960-luvulla veturin roolin omaksuneen taiteenlajin taidegrafiikan kehityksestä oli ennen Kumua vaikea luoda perusteellista kuvaa – ei ollut tilaa. Tämäkin näyttely edellyttää, että sen jatkona on erikoisnäyttelyitä niin 1800-luvun alun baltiansaksalaisesta grafiikasta kuin toisen maailmansodan jälkeisistä ajanjaksoista aina tulevaisuuden visioihin saakka. Noin 400 työstä kootussa näyttelyssä on korostettu tunnettujen mestareiden Eduard Wiiraltin, Ado Vabben, Günther Reindorffin, Hando Mugaston, Arkadio Laigon, Aino Bachin, Salome Trein ja Agaate Veeberin panosta, mutta siinä kiinnitetään huomiota myös vähemmän tunnettuihin taiteilijoihin tai toisten lajien harjoittajien usein kiehtoviin retkiin grafiikan maailmassa. Pallaksen rinnalla on nostettu esiin myös valtion taideteollisuuskoulun osuus graafikoiden koulutuksessa. Ensimmäinen puuleikkauksia tehnyt taiteilija oli Carl Robert Jakobsonin veli Eduard Magnus Jakobson (1847–1903), jonka toiminnan alkamisesta tulee kuluneeksi 150 vuotta.
Näyttelyn visuaalit ovat Viron taidemuseon digitaalisessa kokoelmassa.