Nyt

Jüri Okas
7.4.–27.8.2017
Erityisesti lahjakkaana arkkitehtina tunnettu Jüri Okas kuuluu 1970-luvun avantgardetaiteilijoiden sukupolveen. Heidän pidättyvä suhtautumisensa silloiseen viralliseen taiteeseen toi Viron taiteeseen todellisuuden kuvaamisen tilalle minimalismin, maataiteen ja neokonseptualismin.
Koordinaattorit: Sirje Helme, Ragne Soosalu

Taide-elämän kronikat
7.7.–12.11.2017
Taidehistoria ei koostu pelkästään teoksista, vaan myös tapahtumista, tiloista, suhteista ja prosesseista. Viron taide- ja kulttuurielämää ikuistaneet valokuvaajat (mm. Jaan Klõšeiko, Jüri Tenson ja Kalju Suur) ovat paitsi välittäjiä myös aktiivisia tekijöitä.
Kuraattori: Anu Allas

Anu Põder. Hauraus on urheutta
17.3.–6.8.2017
5. kerros
Anu Põder oli yksi aikamme omaperäisimpiä kuvanveistäjiä ja installaatiotaiteilijoita Virossa. 1970-luvulla aloittanut Põder käsitteli taiteessaan ihmisen sielunelämää ja tunnemaailmaa ja vältteli, toisin kuin monet aikalaisensa, Neuvosto-Viron yhteiskunnan kuvaamista.
Kuraattori: Rebeka Põldsam

Värien kapellimestarit. Musiikki ja modernius Viron taiteessa
18.11.2016 – 27.8.2017
3. kerros, B-siipi
Näyttely tutkii ensi kertaa sitä, miten äänet kansanlauluista kabareemusiikkiin ovat inspiroineet modernistisia taiteilijoita kuten Konrad Mägiä, Eduard Wiiraltia ja Ado Vabbea. Näyttelyssä on esillä ”laulavia” maisemia ja värien sinfonioita.

Projektitila: Dialogi. Mare Vint ja Jaanus Samma
2.6.2017 – tammikuu 2018
Mare Vintin arkkitehtonisia elementtejä sisältävät minimalistiset maisemat ovat 1960-luvun lopulta asti keskittyneet tilaan ja hiljaisuuteen. Jaanus Samman uudet teokset ovat saaneet innoitusta Mare Vintin taiteesta.
Kuraattori: Anu Allas

Pysyvät näyttelyt: Aarreaitta
Virolainen taide 1700-luvun alusta toisen maailmansodan loppuun
3. kerros, A-siipi
Pysyvän näyttelyn tilat kolmannessa kerroksessa täyttyvät varhaisemmista virolaisen taiteen klassikoista 1700-luvun alusta toisen maailmansodan loppuun. Liikuttaessa teemasta toiseen – tuntemattoman baltiansaksalaisen muotokuvamaalarin teoksesta Johann Köleriin, Kristjan Raudiin ja Konrad Mägiin ja Virolaisten Taiteilijoiden Ryhmästä Pallaksen koulukuntaan – virolaisen taiteen historian taustalta avautuvat myös koko Euroopalle tyypilliset kulttuuriprosessit.

Pysyvät näyttelyt: Konflikteja ja mukautumista. Neuvostoajan virolainen taide (1940–1991)
Virolainen taide toisesta maailmansodasta uudelleen itsenäistymiseen

4. kerros, A-siipi
Uusi perusnäyttely keskittyy taiteen ja sen ympäristön mutkikkaisiin suhteisiin. Siinä nostetaan esiin yhden aikakauden eri puolet ja taiteen muuttuvat roolit, joihin kuuluu niin ympäröivän elämän kuvaaminen ja vastarinta kuin myös vaihtoehtoisten todellisuuksien luominen.