Nyt

Anu Põder. Hauraus on urheutta
17.3.–6.8.2017
Anu Põder oli yksi aikamme omaperäisimpiä kuvanveistäjiä ja installaatiotaiteilijoita Virossa. 1970-luvulla aloittanut Põder käsitteli taiteessaan ihmisen sielunelämää ja tunnemaailmaa ja vältteli, toisin kuin monet aikalaisensa, Neuvosto-Viron yhteiskunnan kuvaamista.
Kuraattori: Rebeka Põldsam

Symmetriset maailmat – peilautuvat symmetriat. Ülo Sooster, Juri Sobolev, Tõnis Vint, Raul Meel
3.3.–11.6.2017
4. kerros
Näyttely tutkii neuvostoajan Tallinnan ja Moskovan epävirallisten taiteilijoiden ajatusmaailmaa ja taiteellista vuoropuhelua. Merkittävä yhteinen nimittäjä neljän nimekkään taiteilijan töissä on taiteen ja tieteen synteesi.
Kuraattorit: Anna Romanova, Eha Komissarov

Värien kapellimestarit. Musiikki ja modernius Viron taiteessa
18.11.2016 – 27.8.2017
3. kerros, B-siipi
Näyttely tutkii ensi kertaa sitä, miten äänet kansanlauluista kabareemusiikkiin ovat inspiroineet modernistisia taiteilijoita kuten Konrad Mägiä, Eduard Wiiraltia ja Ado Vabbea. Näyttelyssä on esillä ”laulavia” maisemia ja värien sinfonioita.

Neuvostoyö. Raul Rajangu
16.9.2016 – 2.4.2017
Projektihuone, 4. kerros, A-siipi
Raul Rajangun varhainen sarja Neuvostoyö (1981–1982) lainaa motiiveja neuvostoaikaisista paraatialbumeista, mainosesitteistä ja perhevalokuvista. Taiteilija tutkii myöhäissosialistisen elämän lukuisia paradokseja tekemällä sekoituksia Leninistä, uudenvuoden kuusesta ja Volgasta.

Pysyvät näyttelyt: Aarreaitta
Virolainen taide 1700-luvun alusta toisen maailmansodan loppuun
3. kerros, A-siipi
Pysyvän näyttelyn tilat kolmannessa kerroksessa täyttyvät varhaisemmista virolaisen taiteen klassikoista 1700-luvun alusta toisen maailmansodan loppuun. Liikuttaessa teemasta toiseen – tuntemattoman baltiansaksalaisen muotokuvamaalarin teoksesta Johann Köleriin, Kristjan Raudiin ja Konrad Mägiin ja Virolaisten Taiteilijoiden Ryhmästä Pallaksen koulukuntaan – virolaisen taiteen historian taustalta avautuvat myös koko Euroopalle tyypilliset kulttuuriprosessit.

Pysyvät näyttelyt: Konflikteja ja mukautumista. Neuvostoajan virolainen taide (1940–1991)
Virolainen taide toisesta maailmansodasta uudelleen itsenäistymiseen

4. kerros, A-siipi
Uusi perusnäyttely keskittyy taiteen ja sen ympäristön mutkikkaisiin suhteisiin. Siinä nostetaan esiin yhden aikakauden eri puolet ja taiteen muuttuvat roolit, joihin kuuluu niin ympäröivän elämän kuvaaminen ja vastarinta kuin myös vaihtoehtoisten todellisuuksien luominen.