Rakentamisen historiaa

Viron korkein neuvosto päätti 12.11.1991, että hallituksen on taattava uuden toimitilan rakentaminen Viron taidemuseolle.

Vuosina 1993–1994 uudesta rakennuksesta järjestettiin kansainvälinen arkkitehtikilpailu. Kilpailun toteutti Viron arkkitehtiliiton tilauksesta Looveerin arkkitehtitoimisto. Koska samaan aikaan olivat käynnissä Tukholman Moderna Museetin ja Helsingin nykytaiteen museon Kiasman arkkitehtikilpailut, kilpailujen teknisiin ehtoihin ja tilaohjelmiin sekä kansainvälisistä arkkitehtikilpailuista annetussa laissa mainittuihin UIA ja ICOM -normeihin taidemuseoiden rakennuksessa perehdyttiin tarkkaan.

Kilpailuun osallistuttiin 10 maasta 233 projektilla. Eniten osallistujia (yli sata) oli Suomesta, ja kaikki 7 palkittua sijaa menivät suomalaisille. Kansainvälisen tuomariston päätös oli melko yksimielinen, ja voiton vei suomalainen Pekka Vapaavuori työllään Circulos.

Viron taidemuseon entinen pääjohtaja Marika Valk on muistellut: ”Tapasin Pekka Vapaavuoren ensimmäistä kertaa 15. huhtikuuta 1994 Viron taidemuseon uuden rakennuksen arkkitehtikilpailun voittajien palkintotilaisuudessa. Kilpailun voittaja oli vastavalmistunut pitkälettinen suomalainen nuorimies. Sanoin silloin, että onneksi Pekka on niin nuori – ottaen huomioon sen, että Viron taidemuseon rakentamisella on satavuotiset perinteet, hän ehkä vielä ehtii nähdä museon jopa valmistuvan.”

Siitä alkoi taistelu talon rakentamiseksi. Kaikkien esteiden voittamiseen kului vuosia, ja vasta vuonna 2002 iskettiin lapio Lasnamäen rinteeseen.

13.5.1994 taidemuseo ja Pekka Vapaavuori solmivat sopimuksen suunnittelun jatkamisesta. Se oli mahdollista vain sen vuoksi, että samaan aikaan solmittiin yhteistyösopimus Viron taidemuseon ja Rakennushallinnon (nykyinen Engel Oy) välillä. Sen perusteella suomalaiset asiantuntijat opastivat ilmaiseksi museon uuden rakennuksen suunnittelussa.

Vuosina 1995–2001 Engelin asiantuntijat opastivat niin taidemuseon työntekijöitä kuin rakennuksen suunnittelijoita ja järjestivät täydennyskoulutusta. Engel Oy on erikoistunut mm. museoiden erityistarpeisiin ja esim. kunnostaneet Helsingissä Ateneumin, Taideteollisuusmuseon ja Helsingin kaupunginmuseon sekä suunnitelleet ja johtaneet Kiasman rakennustöissä.

Rakennuksen esisuunnitelma valmistui vuonna 1999, eikä siihen tarvittu valtion budjettivaroja. Sen laatimiseen osallistuivat Pekka Vapaavuori, Engel Oy, insinööritoimisto Estkonsult Virosta, insinööritoimisto Olaf Granlund Oy Suomesta sekä taidemuseon työntekijät.

Vuosina 1995–1998 valtio ei rahoittanut projektia. Taidemuseo jatkoi uuteen museoon liittyvien ongelmien ratkomista. 5.11.1996 Viron parlamentti teki päätöksen Viron musiikkiakatemian, Viron taidemuseon ja Viron kansallismuseon rakentamisesta. Sen mukaan Viron taidemuseon rakentaminen oli aloitettava vuonna 1999. Viron hallitus velvoitettiin löytämään hankkeeseen varoja sekä talousarviosta että sen ulkopuolelta. Jossain määrin päätöstä myös noudatettiin, sillä vuosina 1999 ja 2000 suunnittelu rahoitettiin valtion talousarviosta.

Vuonna 2001 valtiovarainministeriö ja kulttuuriministeriö laativat ohjelman uuden museorakennuksen rahoittamiseksi. Sen pohjana oli rahapelilain muutos, jonka parlamentti hyväksyi 13.3.2002. Vuonna 2001 perustettiin hallituksen määräyksestä Taidemuseon rakentamisen säätiö, jonka tehtävänä oli jatkaa uuden museorakennuksen ammattimaista suunnittelua ja aloittaa rakennustyöt vuonna 2002. Taidemuseon uuden rakennuksen rakennustyöt saatiin päätökseen syyskuussa 2005.

Varmistuakseen siitä, että taidemuseon parametrit olivat kohdallaan, museo kutsui kansainvälisen konsulttiyhtiö Lord Cultural Resourcesin (Barry Lord – kansainvälinen museoasiantuntija Kanadasta) tarkastamaan suunnitelman ja rakennuksen. Hän antoi tehdystä työstä myönteisen lausunnon.

Vuonna 2004 museo sai itselleen myös nimen. Järjestettiin nimikilpailu, ja useiden eri ehdotusten joukosta todettiin sopivimmaksi Kumu – kunsti muuseum (taiteen museo).